Etiopia - maa Afrikan sarvessa

Etiopia sijaitsee Afrikan sarveksi kutsutulla alueella noin 4-15° pohjoista leveyttä ja 33-47° itäistä pituutta. Maa on enimmäkseen vuoristoista ylänköä, jonka etelästä koilliseen kohti Punaista merta kulkeva Itä-Afrikan suuri hautavajoama jakaa kahteen osaan. Hautavajoaman pohjoisosa aukeaa Danakilin alangoksi ja osittain syvängöksi (Asalejärvi -116m). Kaakossa vuoristot tasaantuvat Ogadenin alueella Somalian laakion tasangoiksi.

Sijainti päiväntasaajan läheisyydessä aiheuttaa sen, etteivät Etiopian vuotuiset lämpötilanvaihtelut ole kovin suuria, mutta ylänköisyydestä johtuen lämpötilat ovat huomattavasti naapurimaiden trooppisia lukemia viileämmät. Vuoden kulkua leimaa sade- ja kuivien aikojen vuorottelu auringon zeniittiasemaa seuraten, ja sadeaikana paksu pilvipeite ja sateet alentavat lämpötilaa, joka korkeimmilla paikoilla 4000m tuntumassa lähenee nollaa.

Etiopian sateisimmat alueet sijaitsevat lounaisessa vuoristossa, jossa sataa noin kolminkertaisesti Helsingin vuotuisen sademäärän verran, lähinnä kesä-syyskuussa. Pääosassa maata sadekausia on kaksi, keväällä ja syksyllä. Pohjoisessa ja idässä kuivien kuukausien määrä on suurempi, kuivinta ja kuuminta on itäisillä alangoilla.

Etiopian ylängöllä on vain harvoja isoja laaksoja, enimmäkseen laaksot ovat jyrkkärinteisiä ja kapeita, ja joet varsinkin sadeaikana vuolaita ja koskisia, mikä hankaloittaa asumista ja kulkemista. Silti 1900 - 2600m korkeudessa sijaitseva ylänkö on Etiopian suotuisinta seutua asumiselle.

Alkuperäinen kasvillisuus vaihtelee pohjoisen vuoristoarosta maan keskiosien ikivihantien metsien kautta idän savanneihin ja lopulta etelän ja lounaan trooppiseen sademetsään. Aavikkoa esiintyy pohjoisen alangolla. Luonnonoloja vastaavasti maanviljely sekä karjanhoito on hyvin monimuotoista.

Etiopian ylängöltä saa alkunsa Sininen Niili, jonka sadekausien rytmissä tapahtuva tulviminen on sysinyt eteenpäin Egyptin kulttuurin kehitystä.